HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINTAKERTOMUS 2015 ammatillisesti profiloitunut korkeakoulu

HALLITUKSEN KATSAUS

Ensimmäinen vuosi osakeyhtiönä

Tarja Filatov, kansanedustaja ja Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Hämeen ammattikorkeakoulun ensimmäinen vuosi osakeyhtiönä on takana. Kuntayhtymästä yhtiömuotoon siirtyminen oli teknisesti haastavaa. Juridinen muoto muuttui, mutta ydinsisältö ei.

Koulutuksen säästöt näkyivät myös HAMKissa. Toimintaa on jo pitkään tehostettu ja niin sanotut rönsyt karsittu. Ikävä kyllä viimeisimmät säästöt koskettivat myös tuiki tarpeellisia ihmisresursseja. Ratkaisuja on kuitenkin etsitty siten, että haitta olisi mahdollisimman pieni ja koulutuksen laatu ei kärsisi.

Opetusministeri on haastanut korkeakouluja pohtimaan, missä ne haluavat olla parhaita. HAMKin strategiassa panostetaan innostavaan koulutukseen ja työelämälähtöiseen tutkimukseen.

Opiskelijat ovat erilaisia, joten koulutuksenkin on palveltava erilaisia tarpeita. Innostavan koulutuksen pohjana on opiskelijan henkilökohtainen urapolku, jossa voi opiskella joko jatkuvan ohjauksen avulla työviikkomallilla tai normiaikaa nopeammalla mallilla, jossa opiskelija toimii itsenäisemmin. Kolmas malli mahdollistaa työelämässä tapahtuvan oppimisen hyödyntämisen.

HAMKilla on strategiset kansainväliset kumppanit Brasiliassa, Feevale University, ja Tanskassa, VIA University College. Yhteistyötä näiden kanssa on kehitetty ja tiivistetty.

Vuosi 2016 tuo mukanaan mahdollisuuden korkeakoulujen lukukausimaksuihin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Maan hallituksen tavoitteena on edistää korkeakoulujen mahdollisuuksia koulutusvientiin sekä laajentaa korkeakoulujen rahoituspohjaa. Lukukausimaksut korostavat koulutuksen laatua kilpailutekijänä. Kannattaa muistaa, että laatua ei tehdä vain kansainvälistymistä varten, vaan ensisijassa suomalaisia opiskelijoita varten.

Lukukausimaksun alaraja on lain mukaan vähintään 1 500 euroa. Koulutuksen järjestämisen kustannukset ovat todennäköisesti korkeammat ja riippuvat koulutusalasta. Alihintaan koulutustamme ei kannata myydä vain kaupanteon ilosta.

Julkisuudessa on kiistelty siitä, tuovatko ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksut lisää kansainvälisyyttä tai rahaa korkeakouluille? Vai ovatko maksut mahdollisesti troijan hevonen, joka johtaa koulutuksen maksullisuuteen myös suomalaisille? Aika näyttää kumpaan suuntaan kehitys kulkee. Itse uskon nykytiedon varassa, että suurta muutosta ei HAMKissa tapahdu.

Koulutuksen viennissä HAMK on ollut aktiivinen, mutta riskitietoinen. Samaa politiikkaa kannattaa noudattaa lukukausimaksuissa. Ne tuskin ovat suuri rahasampo, vaikka ministeriössä näin toivotaan.

Suomalainen koulutus on niittänyt mainetta Pisa-tutkimuksissa, mutta tämä ei tarkoita sitä, että korkeakoulumme olisivat maailmalla tunnettuja ja haluttuja opinahjoja. Jos ulkomaisia maksavia opiskelijoita halutaan Suomeen, on rakennettava vahvoja brändejä ja mietittävä, mikä meillä on houkuttelevampaa kun muualla. Tässä seutukuntien ja ammattikorkeakoulun vahvuudet on osattava yhdistää. Maksupolitiikka kannattaa kytkeä HAMKin ja alueiden yhteisiin kansainvälistymisstrategioihin.

Pärjätäkseen tulevaisuudessa koko kanta-Hämeessä on parannettava koulutustasoa, päästävä tiukemmin kiinni kansainvälistymiseen, houkuteltava yrityksiä kasvuun ja petrattava tutkimus- ja tuotekehityspanostuksissa.

Kansainvälisyys ja aluekehitys voivat kulkea käsikädessä, ja tässä ammattikorkeakoulun yritys-ja kuntayhteistyöllä on suuri merkitys. Kyse ei ole vain Kanta-Hämeestä ja Valkeakoskesta kokonaisuutena, vaan myös seutukuntien tasolla tapahtuvasta yhteistyöstä. Yhteistyö voi olla jopa alueellisen viennin tukena. Hyödyt eivät tule automaattisesti, vaan ne on määrätietoisesti rakennettava. HAMK on maakunnan ainoa korkeakoulu. Lisäksi HAMKilla on toimipisteitä usean kunnan alueella, siksi toimiva kumppanuus on täällä erityisen tärkeää.

"Niukkuudesta ei synny innovaatioita vaan ankeutta. Maan voivat nostaa lamasta vain ihmiset, joilla on siihen yhdenvertaiset mahdollisuudet sekä laadukas ja innostava koulutusjärjestelmä tukiverkkona." Näin kirjoitti minulle eräs opiskelija.

Ihmiset tekevät HAMKin: opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta, yrityskumppanit ja muut kumppanit - sekä näiden välinen hyvä yhteistyö.

Rehtorin katsaus vuoteen 2015

Pertti Puusaari, rehtori

Vuotta 2015 leimasi kiivas korkeakoulupoliittinen keskustelu osana laajempaa yhteiskunnallista muutoskeskustelua. Rahoituksen leikkaukset jatkuivat odotetusti, eikä muutosta parempaan tältä osin ole näköpiirissä. HAMKissa on edetty johdonmukaisesti HAMK 2020 -strategian mukaisesti, kaikesta huolimatta. Toimintakäytänteiden muuttaminen, muun muassa digitalisaatiota hyödyntäen, sekä tavoitteellisuuden painottaminen johtamisessa ovat luoneet hyviä edellytyksiä vastata vaativaan muutostilanteeseen.

Mustialan yksikön 175-vuotisjuhla sekä Wetterhoffin oppilaitoksen 130-vuotisjuhla muistuttivat HAMKin vahvoista juurista ja ansiokkaasta historiasta. Uutuutta vuoteen toivat puolestaan Mustialan opetusnavetta sekä Korkeakoulukeskukseen valmistunut Ohutlevykeskus. Molemmat rakennukset edustavat alansa huipputeknologiaa ja ovat herättäneet valtakunnallista huomiota.

Strategiassa painotetaan opiskelijaa toiminnan keskiössä ja työelämän parempaa palvelua. Opiskelija keskiössä -ajattelun mukaiset kolme erilaista oppimisen mallia ovat kokeilu- ja kehittämisvaiheessa. Opiskelijapalaute 8–16-mallin toteutuksista on ollut hyvää, 18–100-mallissa ollaan hyvässä alussa ja 24/7-malli kehittyy käsikädessä virtuaalisuuden lisäämisen kanssa.

Tutkimusyksiköiden toiminta on käynnistynyt tutkimusohjelmien tarkentumisella ja yhteistyön tiivistymisellä kansainvälisten strategisten kumppanikorkeakoulujen kanssa. Konkreettisia askeleita on otettu sekä Ohutlevykeskus- että Älykkäät palvelut -tutkimusyksiköissä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön antaman toimilupavelvoitteen mukaisesti kampusrakenteen kehittämisestä jatkettiin. Kampussopimus on nyt solmittu jokaisella kaupunkipaikkakunnalla alueen keskeisten toimijoiden kanssa. Tämä merkitsee yhteistyön lisääntymistä toisen asteen toimijoiden kanssa sekä tutkimusyksiköiden toiminnan vahvistumista kampuksilla.

Osaamisen vienti kehittyi suotuisasti. Kansallisten korkeakoulukumppaneiden kanssa yhteistyössä toteutuneet opettajankoulutuksen ohjelmat Brasiliaan ja Kazakstaniin ovat merkittäviä paitsi HAMKille myös valtakunnallisesti.

Vuosi 2015 toi suuret joukot maahantulijoita osaksi suomalaista yhteiskuntaa. HAMKissa vastattiin haasteeseen Ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Hyvinvointiosaamisen yksikön toimin.

Osakeyhtiömuodossa on nyt ensimmäinen vuosi saatu onnistuneesti päätökseen. Toimintatavat ovat löytyneet ja alkaneet vakiintua. Neuvottelukunta aloittaa toimintansa v. 2016 keväällä. HAMK osakeyhtiön tase on kunnossa, koulutusvastuut alueen tarpeen mukaiset ja rakennuskanta toimintaan soveltuva. Toiminnalliset edellytykset ovat siten hyvät.

FUAS-liittouman kiteytynyt ja uuden strategian mukainen ensimmäinen toimintavuosi on päätöksessä. HAMKin vastuualueeseen kuuluvat kesäopinnot sekä virtuaalikampuksen teknologia. Molempien osalta työ on hyvässä vauhdissa.

Vuoden 2015 tuloksiin voidaan olla varsin tyytyväisiä. Rahoituksen kiristymisestä huolimatta talous on tasapainossa, sillä sopeutustoimet on aloitettu riittävän ajoissa.

KOULUTUS

Koulutuksen vuosi 2015

Pirjo Kuisma, koulutuksen kehittämispäällikkö

”Strategisista valinnoista tekoihin” kuvaa HAMKin koulutuksen vuotta 2015 kaikissa koulutusvastuissa. Koulutuksen kolme mallia ovat edenneet niin, että 8–16 ja 18–100 eli päiväopiskelun ja monimuoto-opiskelun mallit starttasivat toista kertaa syksyllä aloittavilla opiskelijoilla ja toisen vuoden opiskelijat jatkoivat opintoja moduulimallissa eteenpäin. Moduulitotutuksiin on tuotu entistä enemmän aitoja työelämäprojekteja, yrittäjämäistä toimintaa, sekä kansainvälisyyttä strategisten kumppanikorkeakoulujen kanssa. FUAS-liittouman kesäopintotarjonta on laajentunut entisestään, ja opiskelijat ovat aidosti kiinnostuneita ympärivuotisesta opiskelusta.

Koulutuspäälliköillä on kehittämisen pedagoginen ja sisällöllinen kokonaisvastuu. Heidän esimiestyötä ja johtamista kehitettiin vuoden aikana hankkeistetulla OKM-rahoitteisella yhteistyöllä. Koulutuspäälliköt ovat tehneet kehittämistyötä tiimeinä, joissa on edistetty opetuksen uudistamisen, työn suunnittelun sekä opintojen edistämisen ja ohjauskäytänteiden johtamista. Näitä yhdessä kehitettyjä osa-alueita kukin koulutuspäällikkö on hyödyntänyt omassa koulutusvastuussa oman henkilöstön kanssa.

Biotalouden yksikössä koulutuksen mallit ovat monipuolistaneet ja rikastanut koulutuksen toteutustapoja. Opiskelijoilla on laaja profiloitavien moduulien tarjonta ja vapaus rakentaa erilaisia henkilökohtaisia opintopolkuja. Syksyllä 2015 toteutui ensimmäisen kerran koko yksikön yhteinen pakollinen englanninkielinen moduuli Sustainable Land-Use Management Systems and Bioeconomy, jossa metsätalouden, puutarhatalouden, rakennetun ympäristön, maaseutuelinkeinojen, hevostalouden, bio- ja elintarviketekniikan sekä kestävän kehityksen opiskelijat yhdessä opiskellen tekivät työelämälähtöisiä projekteja. Moduulin ohjaus tapahtui suurelta osin verkossa.

Hyvinvointiosaamisen yksikössä avoimen ammattikorkeakoulun kautta toteutunut toisen asteen yhteistyö on ollut onnistunutta. Palautteet ovat olleet hyviä, ja yhteistyötä kehitetään edelleen. Tällä toiminnalla joustavoitetaan opintopolkuja toiselta asteelta korkeakouluopintoihin. Hyvinvointiosaamisen yksikössä toteutettiin myös International Week, jossa oli paljon opiskelijoita ja myös avainkumppanit osallistuivat aktiivisesti. Sosiaalialalla moduulirakennetta on toteutettu jo vuotta kauemmin kuin muissa koulutuksissa, ja se on nopeuttanut tutkinnon suorittamista sekä vahvistanut opiskelijan itsenäistä etenemistä.

Teknologiaosaamisen yksikössä opiskelijamäärän pienentymisestä huolimatta valmistuneiden määrä oli vuonna 2015 ennätyksellinen. Opintojen ohjauksen tehostaminen ja opintojen etenemisen seuranta näkyvät positiivisen opintopistekertymän lisäksi myös valmistuneiden määrän kasvuna. Yksikössä on myös panostettu kesäopintoihin ja tarjottu opiskelijoille ympärivuotinen opiskelumahdollisuus. FUAS-liittouman kesäopinnoissa on toteutunut jo muutaman kerran FUAS Innovation School (FIS). Se on konseptoitu 15 opintopisteen moduuli, johon liittyy sekä teoriaopintoja että käytännön projektiopintoja aitoina työelämäyhteistöinä. FIS-opinnoista toteutettiin kesällä 2015 ns. Basic-toteutus 1–2 vuotta opiskelleille opiskelijoille ja ns. advanced -toteutus sellaisille, joilla on yli 3 vuotta opintoja takana ja kokemusta projekteista. FIS-opintoja on käytetty myös opintoihin kuuluvan harjoittelun korvaajana kansainvälisille opiskelijoille.

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikön AMK-koulutuksissa on integroitu työelämäprojektit koulutukseen onnistuneesti. Onnistuneita esimerkkejä pedagogisista monialaisista kokeiluista ovat mm. Valkeakosken joulumessut 2015, Global Fashion Business -moduulit, Amazing Business Train -konsepti yrittäjyyskoulutuksessa, cSchool-mallin pilotointi projektioppimisessa.

Liiketalouden ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa kehitettiin vuoden 2015 aikana aikuiskoulutukseen erinomaisesti soveltuva ketterän korkeakouluoppimisen malli. Mallin pedagogisina lähtökohtina on yhteisöllinen tiimioppiminen, työssä ja työstä oppiminen, dialogisuus ja reflektointi sekä opiskelijoiden omat työyhteisöt oppimisympäristöinä. Opiskelijatiimeillä on vastuu ja omistajuus oppimisessa. Opettajat ohjaavat tiimioppimista ja kannustavat tiedon jakamiseen sekä uuden tiedon luomiseen. Malli on koettu aikuisopiskelijaa motivoivaksi, sitouttavaksi ja tehokkaaksi, koska autenttisten, työelämän aitojen ongelmien ratkaisu tekee opiskelusta mielekästä. Malli kehitettiin osana OKM:n rahoittamaa ”YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi” -hanketta. Mallia levitetään myös ammattikorkeakoulututkinnon monimuotokoulutuksiin.

Ammatillisen opettajankoulutuksen vuoden ilonaihe oli, että opintojen järjestelyt aiempaa lyhyemmäksi ajaksi ja tiiviimmin opettajaopiskelijoiden työn oheen tuotti tulosta. Valmistuminen opettajakorkeakoulun tuottamiin pätevyyksiin (opettaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja) parani entisestään.

Moduulimalli on osoittanut tehokkuutensa koulutuksen uudistamisessa. Tiimimäisessä opiskelussa opiskelijaryhmät pysyvät aikaisempaa tiiviimmin koossa, opintopisteitä kertyy paremmin, opettajien tiimimäinen ohjaus- ja opetustyö kehittyy ja opiskelijapalaute opinnoista on parantunut. Kaikissa koulutusvastuissa moduulitoteutukset ovat kehittyneet ja moduulimuotoinen opiskelu tuottaa 55 opintopisteen kertymiä aiempaa enemmän sekä päivä- että monimuotoryhmien opiskelijoille. Jaettu osaaminen tuottaa tuloksia.

Opiskelijoiden näkyvyys ja vaikuttavuus

Emma Heinänen, Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja

Opiskelijakunta toimi vuoden 2015 aikana tiiviissä yhteistyössä korkeakoulun kanssa. Opiskelijakunta oli aktiivisesti mukana moduulien sekä koko korkeakoulun kehittämisessä. Opiskelijakunta otti kantaa aktiivisesti korkeakoulun sisällä tapahtuviin muutoksiin mm. osallistumalla korkeakoulun sisäisiin työryhmiin, ja säännöllisiä tapaamisia korkeakoulun johdon kanssa jatkettiin. Opiskelijoita koskevia asioita tuotiin esille yksi kerrallaan ja paljon muutoksia saatiin aikaan.

Yksi vuoden 2015 teemoista opiskelijakunnalla oli korkeakoulun sisäinen palaute. Opiskelijakunta järjesti useamman tilaisuuden, jossa opiskelijat saivat antaa palautetta. Saatu palaute käytiin läpi yhdessä korkeakoulun johdon kanssa, ja ongelmakohtiin puututtiin.

Alueellisesti pyrittiin vaikuttamaan eduskuntavaalipaneelien kautta, joita järjestettiin neljällä kampuksella. Opiskelijakunta pyrki myös näkymään paikallisessa mediassa. Useampi julkaisu saatiin paikallisiin lehtiin sekä yksi haastattelu opiskeluterveydenhuollosta Yle Hämeen illan uutislähetykseen.

Vuoden 2015 alusta lähtien kansainvälisyyteen panostettiin ja opiskelijakunta sai ensimmäisen kansainvälisen opiskelijan hallitukseensa. Opiskelijakunta lisäsi kansainvälisille opiskelijoille kohdistettua toimintaa ja otti kantaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuihin.

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TUTKIMUS, ALUEVAIKUTTAVUUS JA KANSAINVÄLISYYS

Tutkimuksen, aluevaikuttavuuden sekä kansainvälisyyden kehitysaskeleet vuonna 2015

Janne Salminen, vararehtori & Marja Räikkönen, kansainvälisten asioiden päällikkö

Kansainvälisten kumppanuuksien kehittäminen värittivät vahvasti vuoden 2015 kansainvälistä toimintaa. Toukokuussa Hämeenlinnassa järjestettiin HAMKin strategisten kumppaneiden (Feevalen yliopisto Brasiliasta ja Via University College Tanskasta) kanssa seminaari, jonka tuloksena syntyi suuntaviivoja tulevalle yhteistyölle sekä useita avauksia konkreettisista yhteishankkeista lähivuosille. Kaikki kumppanit ovat sitoutuneita kehittämään yhteistyötä eteenpäin. Yhteistyötä tiivistetään erityisesti verkko-opetuksessa ja tutkimustyössä. Molemmissa yhteistyökokonaisuuksissa on edetty loppuvuoden aikana niin, että myös monialaisia projekteja on käynnistynyt. Tutkimusyhteistyötä kumppaniverkostossa on tehty vanhusten selviytymistä helpottavien digitaalisten palvelujen ja apuvälineiden soveltuvuuden parissa. Hankkeeseen osallistuu myös alueen terveydenhuollon asiantuntijoita. Rakennusten energiatehokkuutta lisääviä teknologioita tutkitaan yhdessä, ja useita yhteishankkeita on suunnittelussa. Tutkimustyössä on sitouduttu pitkällä aikavälillä tapahtuvaan yhteistyöhön.

HAMKin uudet tutkimusyksiköt saivat toimintansa hyvin käyntiin. Tutkimustoiminnan rahoitus säilyi kohtuullisen hyvänä, huolimatta EU-ohjelmakauden leikkauksista aluekehitysrahoissa. Valtakunnallisesti HAMK oli yksi menestyksekkäimmistä ammattikorkeakouluista ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa.

Alueen muiden toimijoiden kanssa toteutettiin hyväksi todettuja yhteistyömuotoja ja kehitettiin myös uutta. HAMK toimi edelleen aktiivisesti yhteistyössä mm. Linnan Kehitys Oy:n, Hämeen Yrittäjien ja Hämeen Kauppakamarin kanssa yritysten kansainvälistymisen tukemisessa Team Finlad Häme -yhteistyössä. Verkoston järjestämä ”Kasva ja kansainvälisty” -tapahtuma kokosi jälleen yhteen alueen yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita toimintansa kansainvälistämisestä. Tapahtumassa esiteltiin mm. yrityksille suunnattuja alueen ja valtakunnan tason kansainvälisyyspalveluja. HAMKin opiskelijat ja opettajat esittelivät erityisesti sellaisia toimintamuotoja, joilla korkeakoulut tukevat yrityksen kansainvälistymistä. Alueen kansainvälistymisen tukemiseen on haettu aktiivisesti myös uusia toimintatapoja. Yksi uusi haaste on ollut maahanmuuttajien määrän äkillinen kasvu. Kotoutumisprosessin tukemiseen on löytynyt uusia toimintamuotoja mm. sosiaalialan opiskelijoiden projektien ja harjoitteluiden kautta.

HENKILÖSTÖ JA JOHTAMINEN

Kohti yhteisöllistä työskentelyä

Heidi Ahokallio-Leppälä, henkilöstö- ja kehitysjohtaja

Ensimmäinen vuosi osakeyhtiönä on takanapäin. Osakeyhtiöön siirtyminen on tarkoittanut hallinnon keventymistä ja toisaalta yhä enemmän sopimuspohjaiseen järjestelmään siirtymistä. Erityisesti opetushenkilöstön osalta siirtyminen kunnallisen viranhaltijalain piiristä työsopimuslain piiriin on ollut merkittävä toiminnallinen muutos. Seuraava merkittävä muutos on odotettavissa vuoden 2017 alusta, kun siirrymme koko henkilöstön osalta noudattamaan Avainta ry:n sopimuksia.

Vuoden 2015 aikana panostimme yksiköiden profiilityöhön. Osaamisen johtamisen ja kehittämisen mukaisesti meillä tulee olla entistä kokonaisvaltaisempi näkemys organisaation tulevaisuudesta ja tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta. Käytännössä tämä edellyttää kykyä entistä vuorovaikutteisempaan toimijuuteen, jossa päätökset syntyvät yhteisen keskustelun ja kehittelyn aikana rakentuvan uuden tiedon pohjalle. Johdon ja esimiesten tehtävänä on kiinnittää huomiota yhteisöllisen osaamisen rakentamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä strategioiden että tavoitteiden suuntaisesti. Osaamisen johtaminen ja kehittäminen edellyttävät myös vuorovaikutteista sekä kollektiivista johtamiskäyttäytymistä.

Olemme aktiivisesti pyrkineet muuttamaan toimintatapaamme strategian mukaisesti. Vuoden aikana koulutuksen mallit ja niiden modulointi ovat menneet hurjasti eteenpäin. Muutos alkaa vähitellen näkyä myös tuloksien parantumisena. Uudistuksen tavoitteena on parantaa opetuksen laatua, työelämävastaavuutta ja lisätä opiskelijan tosiasiallisia valinnanmahdollisuuksia. Työntekijöiden näkökulmasta kyse on isosta ammatti-identiteettiin kohdistuvasta muutoksesta, kun yksintyöskentelystä siirrytään yhteisölliseen työskentelyyn. Tämä on aiheuttanut myös yksilöllisiä kuormitushuippuja, joilla on oma vaikutuksensa sekä toiminnan laatuun että asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusta on vähennetty viime vuosien aikana merkittävästi. Rahoituksen väheneminen ja vuonna 2011 tehtyjen aloituspaikkaleikkausten vaikutukset näkyivät meillä vuonna 2015 toteutettuina henkilöstövähennyksinä. Emme myöskään välttyneet irtisanomisilta. Vuosien 2012–2015 aikana Hämeen ammattikorkeakoulu on joutunut irtisanomaan 21 henkilöä, ja kokonaisuudessaan henkilöstön vähennys on tuona ajanjaksona ollut 140. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet projekti- ja tukipalveluhenkilöstössä.

Olemme ammattikorkeakouluna sitoutuneet korkeakoulupolitiikan uudistuslinjauksiin ja koemme ne myös tarpeellisiksi. Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli työelämän uudistajina, ja sitä voidaan edelleen lisätä. Myös soveltavan tutkimuksen sekä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon roolia tulee vahvistaa tässä tehtävässä. Hämeen ammattikorkeakoulun tulevaisuus näyttää positiiviselta, mikäli pystymme konkretisoimaan paremmin tavoitteemme, menemme yhdessä eteenpäin ja jätämme riittävästi tilaa asiantuntijuudelle sekä sen kehittämiselle. Kyse on tahdosta, osaamisesta ja johtamisesta.

Vuosi 2015 – uudistuneessa yhteisössä

Toni Laitinen, tieto- ja viestintätekniikan lehtori, pääluottamusmies (OAJ)

Ensimmäinen vuosi osakeyhtiömuotoisessa HAMKissa toi henkilöstölle yllättävän vähän muutoksia. Kun työehtosopimuskiistoilta on pääsääntöisesti vältytty, eivät muutokset viranhaltijoista työsopimussuhteisiksi ole tulleet esille. Pedagogiset uudistukset kolmikanavamalleineen alkavat arkipäiväistyä, ja ne on otettu vastaan monin paikoin mieluummin positiivisina kuin negatiivisina uudistuksina. Kuitenkin valtiontalouden säästövaikutukset heijastuvat HAMKin talousodotusten kautta epävarmuuden ilmapiirinä.

Yhteistoimintahenkilöstössä tapahtui lukuvuoden vaihtuessa suuria muutoksia: Sirpa Neuvosen jäätyä eläkkeelle pääluottamusmiehenä aloitti Toni Laitinen. Uusille ja uusissa yhteistoimintatehtävissä toimiville aktiiveille syksyn YT-kierros oli haastavaa oppia uusiin tehtäviin. Yksikkökohtaisiin luottamusmiehiin siirryttäessä myös tehtäväkentät laajenivat toimijoiden lukumäärän puolittuessa.

Aiemmin aloitettu laajennettu edustuksellisuus mm. henkilöstön edustajan osallistumisena johtoryhmätyöskentelyyn pitää yllä ja kehittää parantuvaa avoimuuden ilmapiiriä. Jatkuva neuvottelukosketus toimijoiden kesken vähentää tiedon puutteesta johtuvien väärinkäsitysten vaikutuksia, ja tällaisen toimintalinjan jatkuminen nähdään edelleen hyväksi yhteisön työilmapiirin ylläpitäjänä ja kehittäjänä.

Yhdessä tekeminen opetusmoduulien parissa alkaa tuottaa tulosta, joka koituu sekä opiskelijoiden hyväksi että tuo opettajan työhön uutta virtaa entisen yksin puurtamisen tilalle. Kuten aina uusia käytäntöjä sisään ajettaessa, ei tässäkään täysin vältytty lisääntyneeltä kuormitukselta. Toivottavasti käytäntöjen vakiintuminen osaksi jokapäiväistä työtapaa tuo lopulta aiempaa monipuolisemman toiminnan hyödyt.

Hyvä esimiestyö viitoittaa yhteisön toimimaan oikealla tiellä jaksamisen huomioiden ja antaa tilaa viedä HAMKia yhdessä eteenpäin strategian mukaisia tavoitteita kohden. Tätä toimiva yhteistoiminta myös ylläpitää ja edistää.

TALOUS JA TILAT

Ammattikorkeakoulun talous tasapainossa

Mirja Pöhö, talous- ja hallintojohtaja

Vuoden 2015 osalta taloudenhoidossa onnistuttiin lopulta suhteellisen hyvin, vaikka kyseessä oli jo kolmas perättäinen rahoituksen leikkausvuosi. Talouden sopeuttamistoimet aloitettiin Hämeen ammattikorkeakoulussa jo siinä vaiheessa, kun oli tiedossa tulevan ammattikorkeakoululain ja rahoituksen muutokset.

Ammattikorkeakoulun liikevaihto vuonna 2015 oli 52 miljoonaa euroa, valmistus omaan käyttöön 0, 2 miljoonaa euroa sekä muun toiminnan tuotot 2 miljoonaa euroa. Muun toiminnan tuotot ovat pääosin tilavuokria.

Vuoden 2015 toimintakulut olivat 54 miljoonaa euroa, joka muodostui seuraavista: materiaalit ja palvelut 3,4 miljoonaa euroa, henkilöstökulut 35 miljoonaa euroa, toiminnan muut kulut 12,2 miljoonaa euroa ja poistot 3,6 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos jäi 254 095,87 euroa tappiolliseksi.

Ammattikorkeakoulun investoinnit olivat 3,9 miljoonaa euroa. Tilikauden aikana valmistuneet merkittävimmät investoinnit olivat Mustialan opetus- ja tutkimusnavetan sekä Ohutlevykeskuksen uuden hallin valmistuminen.

Yhtiön tase on vahva ja maksuvalmius edelleen hyvä.

Hämeen ammattikorkeakoulu Oy omistaa Hämeen ammatti-instituutti Oy:n ja nämä muodostavat konsernin. Konsernin liikevaihto oli 57,7 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 50 859,99 euroa.

Molemmat yhtiöt aloittivat toimintansa 1.1.2015, joten edellisen vuoden vertailutietoja ei ole käytettävissä.

Suunnitellut tilaratkaisut etenevät

Korkeakoulukeskuskampuksen rakentaminen Visamäkeen on Hämeen ammattikorkeakoulun keskeisin investointi vuosien 2015 – 2017 aikana. Kaikki Hämeenlinnan kantakaupungin toiminnot keskitetään Visamäkeen vuoden 2017 syksyyn mennessä.

Vuoden 2015 aikana jatkettiin kampuksen suunnittelua, joka on ollut pitkäjänteistä ja yhteisöllistä. Suunnittelutyön pohjana oli aiemmin tehty hankesuunnitelma, joka sisältää teoreettisen tilaohjelman sekä rakennus- ja muutostöiden luonnossuunnitelman. Näiden pohjalta päädyttiin siihen, että rakennetaan kaksi lisärakennusta, joiden rakennustyöt alkavat jo toukokuussa 2016.

Kampuksen sydämen tulee muodostamaan jo olemassa olevien rakennusten yhdistämiseksi rakennettava nivelosa, johon sijoittuu kirjasto ja kampuksen yhteiset palvelut. Lisäksi Lahdensivun kampukselta siirtyvän sosiaali- ja terveysalan koulutuksen erityistarpeisiin rakennetaan lisärakennus jo olemassa olevan rakennuksen yhteyteen. Näin saadaan yhdistettyä neljä rakennusta saman katon alle.

Visamäen kampuskokonaisuutta on suunniteltu henkilöstön kanssa yhteisvoimin. Olemassa olevien rakennusten muutostöiden ja lisärakennusten suunnittelun tueksi järjestettiin keväällä 2015 henkilöstölle useita verstaita, joissa koottiin niin henkilöstön kuin opiskelijoiden kanssa ideoita tilojen suunnitteluun.

Yhteiseksi ajatukseksi nousi tilojen muuntojoustavuus ja niiden vyöhykkeistäminen erityyppisiä toimintoja varten, mikä tukee uutta oppimiskulttuuria. Verstaissa toivottiin myös, että uudet oppimisympäristöt linkittyisivät entistä tehokkaammin myös alueen yritystoimintaan.

Tilojen uudistamistyön taustalla on opiskelija keskiössä -periaate. Opiskelijoille tiivis kampus merkitsee aiempaa parempia palveluja, monipuolisempia opiskelumahdollisuuksia ja todellista kampuselämää. Visamäen kampus sisältää jotain uutta ja jotain vanhaa - vahva perinne yhdistyy edistykseen.

Kampusalueelle rakennetaan kauppa, huoltoasema ja opiskelija-asuntoja. Näidenkin rakentaminen alkaa kesällä 2016 eri toimijoiden toimesta.

HÄMEEN AMMATTI-INSTITUUTTI OY

Hämeen ammatti-instituutin vuosi 2015

Ari Mikkola, Hämeen ammatti-instituutin rehtori

Hämeen ammatti-instituutti on luonnonvara- ja ympäristöalan ja sitä lähellä olevien elintarvikealan ja matkailualan koulutusta antava oppilaitos. Oppilaitos tarjoaa myös liikenneopettajakoulutusta. Ammatti-instituutin keskeisimmät toimintamuodot ovat nuorisolle ja aikuisille suunnattuihin perustutkintoihin johtava ammatillinen koulutus sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus. Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus laajeni edelleen johtamisen erikoisammattitutkintojen siirryttyä syksyllä ammattikorkeakoulusta ammatti-instituutin puolelle.

Oppilaitoksen ylläpitojärjestelmä uusiutui vuoden 2015 alusta. Kuntayhtymän purkamisen jälkeen ammatti-instituutista tuli Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n kokonaan omistama oppilaitos. Ammatti-instituutti tekee kiinteää yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa toimien samoissa tiloissa ja käyttäen yhteisiä resursseja.

Ammatti-instituutin opiskelijahankinta onnistui erittäin hyvin. Ensisijaisia hakijoita perustutkintokoulutukseen oli edellisten vuosien tapaan, vaikka ikäluokkien pieneneminen on lisännyt kilpailua uusista opiskelijoista. Nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijaisia hakijoita oli 1,5-kertainen määrä aloituspaikkaa kohden. Ammatti-instituutin kokonaisopiskelijamäärä jäi hiukan alle järjestämisluvan mukaisesta 355 opiskelijan enimmäisopiskelijamäärästä. Tutkinnon suoritti vuoden aikana ennätysmäiset 140 opiskelijaa. Myös keskeyttäneiden määrä (33 opiskelijaa) aleni entisestään.

Ammatillisten oppilaitosten järjestämisluvat uusittiin vuonna 2013. Ammatti-instituutin järjestämislupa alentaa asteittain rahoitukseen oikeuttavaa enimmäisopiskelijamäärää 375 opiskelijasta 340 opiskelijaan vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2015 enimmäisopiskelijamäärä oli 355.

Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoitukseen vaikuttavat mittaritiedot laskivat jonkin verran edellisvuodesta. Tulosindeksillä mitattuna Hämeen ammatti-instituutti Oy oli n. 115 koulutuksen järjestäjän joukossa 57. paras ja niukasti Kanta-Hämeen ykkönen. Vuonna 2014 sijaluku oli 25 ja vuonna 2013 se oli 53. Pienestä notkahduksesta huolimatta oppilaitoksessa jatketaan pitkäjänteistä kehittämistyötä läpäisyasteen parantamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi. Oppilaitoksesta valmistuneet työllistyivät kohtuullisen hyvin, vaikka Suomen talouden taantuma on kautta linjan hankaloittanut valmistuneiden työllistymistä. Määräajassa valmistuminen ja hyvä työllistyminen ovat keskeisiä tuloksellisuusrahoituksen perusteita.

Ammatillisessa koulutuksessa otettiin 1.8.2015 käyttöön uudet tutkinnon perusteet niin perustutkintokoulutuksessa kuin perustutkintoihin valmentavassa koulutuksessa. Uusiin tutkinnon perusteisiin siirtyminen oli mittava ponnistus, sillä koulutuksen järjestäjätasolla osaamisperusteisuus tuli lähtökohdaksi opetussuunnitelmiin, henkilökohtaisiin opintosuunnitelmiin, arviointi- ja näyttösuunnitelmiin sekä opetuksen toteuttamiseen, arviointiin, osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

Ammatti-instituutin toiminta alueen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kumppanuussopimukseen perustuvassa Välkky-verkostossa jatkui sen eri muodoissa. Välkky-verkoston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa oli käynnissä useita hankkeita, joilla pyritään kehittämään mm. opettajien ammattitaitoa, työssäoppimista sekä edistämään yrittäjyyttä.

Created By
Hämeen ammattikorkeakoulu
Appreciate

Made with Adobe Slate

Make your words and images move.

Get Slate

Report Abuse

If you feel that this video content violates the Adobe Terms of Use, you may report this content by filling out this quick form.

To report a Copyright Violation, please follow Section 17 in the Terms of Use.