Sukkakirjaa tekemässä puikkomaisteri käy kantapään kautta

Vaikka olen osallistunut kirjoittajana muutamaankin kirjaan ja toimittanut yhden tietokirjan ennen Sukkakirjaa, olin ensikertalainen neulekirjan teossa, eikä riittäviä rutiineja ollut vielä kehittynyt. Kantapään kautta mentiin, mutta lopputulos oli vaivan arvoinen.

Listasin tähän julkaisuun havaintojani ja hyödyllisiä linkkejä opiksi ja iloksi. Tämä ei pyri olemaan täydellinen opas neulekirjan tekoon, mutta toivottavasti se antaa joitain vastauksia.

Julkaisun kuvat: Susa Junnola, Moreeni 2015. Teksti: Puikkomaisteri (Tiina Kaarela).

MISTÄ KUSTANTAJA?

Kustantamossa päätökset tehdään sillä perusteella, onko kirjalla kustantajan mielestä markkinoita eli saako kustantaja siitä kulunsa ja voittonsa sekä sopiiko teos kustantajan profiiliin.

Käsityökirjan pitchaaminen on sikäli helppoa, että yleensä konkreettiset tuotteet tai niistä otetut kuvat puhuvat puolestaan. Ne joko miellyttävät tai eivät miellytä kustantajaa. Oma – ja minusta tietysti kivoin – kustantaja on Moreeni, jolla on erinomainen osaaminen käsityökirjoissa.

Ensitreffit saadaksesi laadi ja lähetä kustantamolle 1–2 sivuinen pdf-esite, jossa on kirjan ydin tiivistettynä 1/3 liuskaan ja loput on kuvia malleista ja yhteystietosi.

Tietokirjat eivät varsinaisesti rikastuta tekijäänsä, tilastot kertovat, mitä kansa ostaa. Käsityökirjoista yksikään ei ulottunut tietokirjojen kymmenen kärkeen vuonna 2014.

DOKUMENTOINTI JA DOKUMENTINHALLINTA

Istu hetkeksi alas miettimään, miten kirjasi koostat. Tässä vaiheessa tehty suunnittelutyö maksaa itsensä takaisin monin kerroin myöhemmin.

Tallenna materiaalisi pilvipalvelimelle, varsinkin siinä tapauksessa, että tekijöitä on useita. Näin tiedostot ovat aina saatavilla ja voit esimerkiksi tehdä korjauksia niitä huomatessasi. Saat myös eri tiedostoversiot pysymään paremmin hallinnassa.

Tee ensimmäiseksi ohjerunko, johon jäsentelet ohjeiden rakenteen yhtenäisesti (mieluiten kustantajan tai jonkun hyvän neulekirjan) antaman mallin mukaisesti ja jossa käytät yhtenäisesti samoja lyhenteitä ja symboleja. Sukassa esim. varsi, kantapää (katalappu, kantakäännös) kiilakavennukset, jalkaosa ja kärki. Pyydä kustantajalta heidän ohjeensa lyhenteistä, symboleista jne. Tarkasta myös hyvissä ajoin, että kuvasi ovat tekniseltä tasoltaan riittäviä painotyöhön (mm. resoluutio).

Ohjeiden keskinäinen järjestys ei ole vielä tärkeää, mikäli ne eivät sisällä kumuloituvaa tietoa. Lopullinen järjestys määräytyy pitkälti kuvien rytmittämänä.

Nimeä ohjetekstitiedosto ja siihen liittyvät muut tiedostot (kaaviot, kuvat) johdonmukaisesti, että näet jo tiedostonimestä, mistä on kyse. (Esim. julia.txt, julia_kaavio.jpg; julia_paakuva.jpg.)

Laadi sisältösuunnitelma, jota päivität projektin edistyessä muistiinpanoilla siitä, missä vaiheessa ohje on (testineulojalla, korjattavana, oikoluettavana, valmis, kuvat tehty, kaaviot tekeillä tms.). Tallenna tähän suunnitelmaan myös testineulojien ja yhteistyökumppanien yhteystiedot. Tallenna tämä suunnitelma pilvipalvelimelle ja jaa se kustantajan, kuvaajan ja muiden projektin jäsenten kanssa.

Perusta jokaiselle mallille oma kansio, jonne tallennat siihen liittyvät tiedostot. Hyvä vinkki on liittää kansiokuvaksi ao. mallin kuva, koska jos muutat mallien nimiä, olet pian aika sekaisin ;-)

Kun käytät samoja tekniikoita (esimerkiksi kantapää ja sukan kärki) tee ensin tarkka ja tarkastettu ohje tai ohjerunko, joka on silmukkaluvuista riippumaton, että voit jatkossa käyttää samaa tekstiä ilman, että se pitää kirjoittaa aina uudelleen.

Merkitse huolellisesti ohjeet muistiin jo ensimmäistä versiota tehdessäsi.

Pidä hyvin kirjaa kaikista muutoksista, jotka teit malliin.

Kuvaa muistiin käyttämiesi lankojen vyötteet värinumeroineen. Esimerkiksi Evernote on hyvä palvelu materiaalin kokoamiseen tai säästä ne muistiinpanoissa.

Kirjaa ylös heti käyttämäsi lähteet. Kirjojen suhteen saat helpotusta käyttämällä isbn-koodin lukevaa sovellusta. Nettilähteet on taas hyvä koota Evernotella.

Muista tehdä turvakopiot tiedostoistasi. Huomaa, että turvakopio ei ole muistitikku tai muu fyysinen tallennusväline, joka on samassa paikassa kuin tietokoneesi (esim. kassissa) sillä, jos varas vie tietokonelaukkusi, menee se "turvakopio" siinä samalla.

KUVAT JA KIRJAN ULKOASU

Valokuvaaaja Susa Junnolla kuvaamassa Puikkomaisterin sukkakirjan kuvia. Kuva: Tiina Kaarela 2015.

Käsityökirjat myydään kuvilla. Joskus huonoillakin. Kuvien tarkoitus on paitsi näyttää neuletyö siten, että ohjeen käyttäjä saa siitä tukea toteuttaessaan ohjetta, myös myydä kirjaa.

Koska minun ystäväpiirissäni on monta erinomaista valokuvaajaa, minulle ei tule mieleenkään kuvata itse. Ja aika usein toivon muiden käsityökirjoja ostaessani, että he olisivat tehneet saman päätöksen. Hyvällä harrastajalla on harvoin yhtä laadukkaista kameroita tai valaisimia kuin ammattilaisella. Koulutuksesta ja kokemuksesta nyt puhumattakaan. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö muukin kuin ammattivalokuvaaja kykenisi ottamaan kuvia (vilkaiskaapa vaikka Virpi Siiran tuotantoa), väitän vain, että pääsääntöisesti ammattilainen tekee parempaa jälkeä kuin harrastaja. Päinvastaisiakin esimerkkejä on.

Aika harvoin käsityökirjan kuvitus on kuvaajan itsenäinen työ, yleensä suunnittelu tehdään yhdessä. Kuvaajan kanssa on hyvä sopia ennalta työnjaosta: esimerkiksi kuka etsii mallit ja kuvauspaikat sekä sopii niistä ellei kuvauksia tehdä kuvaajan studiossa. Meikkaus? Rekvisiitta? Kustannukset? Kysymyksiä riittää. Nämä asiat on hyvä kirjata myös kustannussopimukseen mahdollisimman tarkasti.

Kuvauspäivät ovat raskaita ja kuvauksiin menee aina enemmän aikaa kuin olisi kuvitellut (ainakin hyvän valokuvaajan kanssa). Tärkeä asia kuvausten onnistumisen kannalta on hyvät eväät.

Kustantaja haluaa yleensä tekstin raakatekstinä, ilman minkäänlaisia tyylejä. Taittaja sitten luo kirjalle ulkoasun ja lisää tarvittavat korostukset. Ulkoasun pitäisi vedota kirjan ostajiin ja palvella kirjan käyttöä, mutta toki sen pitää olla linjassa myös kirjan sisällön kanssa.

RAHA-ASIAT

Tietokirjan tekijänpalkkio on yleensä prosenttikorvaus myydyistä kirjoista, joten hallitse kulujasi huolella. Palkkiot tulevat useiden kuukausien kuluttua.

Muista myös liittyä Sanastoon ja, jos jäsenkriteerit täyttyvät Suomen tietokirjailijoiden liittoon. Älä unohda Kopiosto-valtakirjaa.

Muista tallettaa tositteet ostamistasi langoista ja puikoista, voit vähentää ne tuloistasi, mutta koska kustantaja tilittää palkkiot vasta julkaisemisesta noin vuoden päästä, ne on ilmoitettava verotuksessa sinä vuonna, jolloin kulut ovat syntyneet. Liitä mukaan huomautus, että ne vähennetään myöhemmistä tuloista.

Lankojen maahantuojat ja valmistajat ovat yleensä halukkaita antamaan ohjeiden toteuttamiseen tarvittavia lankoja kustannussopimuksen tehneelle suunnittelijalle maksutta, mikäli he saavat näin näkyvyyttä.

Saatujen lankojenkin arvo pitää tietääkseni ilmoittaa verottajalle, jotta viranomainen voi arvioida pitääkö niistä maksaa veroa (kertaluonteisista sponssauksista, jotka on käytetty kuvattavien tuotteiden valmistamiseen ei käsittääkseni tarvitse veroa maksaa, mutta kun ei ole varmaa, on parasta ilmoittaa).

ITSEMARKKINOINTI

Kustantamot hoitavat kirjakauppamyynnin ja sen tarvitsemat materiaalit, mahdollisesti myös e-kirjatuotannon ja ulkomaiset käännösoikeudet (riippuu sopimuksesta). Paljon jää vielä tehtävää, tekijä on tärkein linkki käsityökirjan kohderyhmään.

Blogi tai oma sivusto, Facebook, Pinterest, Ravelry (neulojien ja virkkaajien kohdalla) Instagram, Twitter jne. ovat nykypäivänä lähes välttämättömiä välineitä, joita ilman markkinointiponnistelut vaativat ylettömästi aikaa ja varoja. Joskin sosiaaliseen mediaan saa uppoamaan aikaa aivan niin paljon kuin sitä on käytettävissä.

Voit itse vaikuttaa paljonkin myyntiin esimerkiksi sopimalla kirjan esittelytilaisuuksia. Sinun on rohkaistuttava tyrkyttämään itseäsi esiintyjäksi. Palkkioita näistä tilaisuuksista maksetaan aniharvoin, hyvällä onnella kustantaja maksaa kulusi.

Tietokirjan tekeminen on kiva harrastus, jolla saattaa saada osan harrastuksensa kuluista maksettua. Varmaa se ei kuitenkaan ole. Hauskaa se on kuitenkin aina!

Lopuksi yksi ohje.

Created By
Tiina Kaarela
Appreciate
Kuvat: Susa Junnola, Moreeni 2015.

Made with Adobe Slate

Make your words and images move.

Get Slate

Report Abuse

If you feel that this video content violates the Adobe Terms of Use, you may report this content by filling out this quick form.

To report a Copyright Violation, please follow Section 17 in the Terms of Use.